Tiheysmuunnin: kg/m³, g/cm³, lb/ft³
Viimeksi päivitetty:
1 kg/m³ = 0,001 g/cm³Se on ilmaa kevyempää: se nousisi kuin ilmapallo.
Kilo tätä ainetta täyttää kuution, jonka särmä on 1 m; kilo vettä täyttää kuution, jonka särmä on 10 cm.
Tiheys kertoo, kuinka painavaa jokin on kokoonsa nähden: litra vettä painaa 1 kg, litra kultaa yli 19 kg. Kaikki vettä harvempi kelluu siinä, ja kaikki tiheämpi uppoaa.
Kaikki tulokset
Pikataulukko: Kilogramma kuutiometriä kohti → Gramma kuutiosenttimetriä kohti
| Arvo (kg/m³) | Tulos (g/cm³) |
|---|---|
| 1 kg/m³ | 0,001 g/cm³ |
| 100 kg/m³ | 0,1 g/cm³ |
| 500 kg/m³ | 0,5 g/cm³ |
| 789 kg/m³ | 0,789 g/cm³ |
| 1 000 kg/m³ | 1 g/cm³ |
| 1 025 kg/m³ | 1,025 g/cm³ |
| 2 700 kg/m³ | 2,7 g/cm³ |
| 7 874 kg/m³ | 7,874 g/cm³ |
| 8 960 kg/m³ | 8,96 g/cm³ |
| 11 340 kg/m³ | 11,34 g/cm³ |
| 19 320 kg/m³ | 19,32 g/cm³ |
Tiheysmuunnoksista
Tiheys kertoo aineen massan tilavuusyksikköä kohti. SI-yksikkö on kilogramma kuutiometriä kohti (kg/m³). Arjessa ja laboratoriossa käytetään usein grammaa kuutiosenttimetriä kohti (g/cm³): veden tiheys 4 °C:ssa on tasan 1 g/cm³ eli 1 000 kg/m³. Kappale kelluu, jos sen tiheys on pienempi kuin ympäröivän nesteen. Esimerkkejä: ilma noin 1,2 kg/m³, puu noin 500–900 kg/m³, alumiini noin 2 700 kg/m³, rauta noin 7 874 kg/m³, lyijy noin 11 340 kg/m³, kulta noin 19 320 kg/m³.
Tavallisten materiaalien tiheys
Tyypilliset tiheydet huoneenlämmössä ja normaalipaineessa, ellei rivillä muuta mainita. Vesi on vertailukohta: tasan 1 g/cm³ eli 1 000 kg/m³ 4 °C:ssa.
| Materiaali | kg/m³ | g/cm³ | lb/ft³ |
|---|---|---|---|
| Ilma (20 °C) | 1,204 | 0,001204 | 0,07516 |
| Korkki | 240 | 0,24 | 14,98 |
| Mänty | 500 | 0,5 | 31,21 |
| Bensiini | 745 | 0,745 | 46,51 |
| Etanoli | 789 | 0,789 | 49,26 |
| Diesel | 840 | 0,84 | 52,44 |
| Oliiviöljy | 915 | 0,915 | 57,12 |
| Jää (0 °C) | 917 | 0,917 | 57,25 |
| Vesi (4 °C) | 1 000 | 1 | 62,43 |
| Merivesi | 1 025 | 1,025 | 63,99 |
| Maito | 1 030 | 1,03 | 64,3 |
| Hunaja | 1 420 | 1,42 | 88,65 |
| Hiekka (kuiva) | 1 600 | 1,6 | 99,88 |
| Tiili | 1 900 | 1,9 | 118,6 |
| Betoni | 2 400 | 2,4 | 149,8 |
| Lasi | 2 500 | 2,5 | 156,1 |
| Alumiini | 2 700 | 2,7 | 168,6 |
| Graniitti | 2 750 | 2,75 | 171,7 |
| Titaani | 4 500 | 4,5 | 280,9 |
| Teräs | 7 850 | 7,85 | 490,1 |
| Rauta | 7 874 | 7,874 | 491,6 |
| Kupari | 8 960 | 8,96 | 559,4 |
| Hopea | 10 490 | 10,49 | 654,9 |
| Lyijy | 11 340 | 11,34 | 707,9 |
| Elohopea | 13 534 | 13,53 | 844,9 |
| Kulta | 19 320 | 19,32 | 1 206 |
| Platina | 21 450 | 21,45 | 1 339 |
Tiheyden ja kilogramman historia
Vesi oli metrijärjestelmän ensimmäinen massan mitta: gramma määriteltiin kuutiosenttimetrin vesimäärän massaksi, ja siksi veden tiheys on niin lähellä tasalukua 1 g/cm³.
- Ranskan laki mitoista ja painoista määritteli gramman sen puhtaan veden painoksi, joka täyttää kuution, jonka särmä on sadasosametri, sulavan jään lämpötilassa.
- Massan mittanormaaliksi tuli platinasylinteri, arkistokilogramma. Vesimääritelmää oli käytetty vain sen koon määrittämiseen.
- Koko maailman kilogrammaksi tuli uusi kansainvälinen prototyyppi: platinasta ja iridiumista tehty sylinteri, joka oli sovitettu arkistokilogramman mukaiseksi.
- Kilogramma määriteltiin uudelleen kiinnittämällä Planckin vakion arvo, joten massan yksikkö perustuu nyt luonnonvakioon eikä esineeseen.
Lähteet: